Stressistä hyvinvointiin

Mitä stressi on?

Avaimet hukassa, lompakko kateissa, kiire painaa päälle ja minnekään ei vain tunne ehtivänsä – tuttu tilanne meille jokaiselle jossain elämämme vaiheessa.

Meistä jokainen kokee stressiä jossakin elämänsä vaiheessa. Parhaimmillaan se buustaa meitä eteenpäin, saamaan aikaiseksi sovitut tehtävät. Pahimmillaan se vie yöunet, tekee levottoman mielen ja lamaannuttaa. Se, miten koemme stressin ja mitkä keinot auttavat stressistä palautumiseen, ovat yksilöllisiä. Mikä toiselle tuottaa suurta ahdistusta ja stressiä, voi toisesta tuntua virkistävältä haasteelta ja jopa voimaannuttaa toimimaan.

Stressiä syntyy etenkin silloin, kun jokin asia uhkaa tasapainotilaamme ja haastaa voimavarojamme. Se tuntuu kehossa, mielessä, tunteissa ja käytöksessä. Kehossa stressi voi näyttäytyä kipuina ja särkyinä, pahoinvointina, jolle ei oikein selitystä löydy. Se näkyy unohteluna, keskittymisvaikeuksina ja mielensisäinen maailma voi olla täynnä negatiivisia ajatuksia ja huolia. Ärtymys valtaa alaa. Alamme turhautua ja kokea kiukkua lähes kaikesta. Stressi voi ajaa meidät käyttäytymään huonosti läheisiämme kohtaan. Olemaan kohtuuttomia pyynnöissämme ja vaatimuksissamme, käyttäytymään vihaisesti ja mielellään lykkäämään asiat huomiseen tai vaikka ensi vuoteen. Stressi voi ajaa meidät syömään epäterveellisesti ja käyttämään hyvinvointiamme haittaavia nautintoaineita oloamme näennäisesti helpottamaan. Raskausdiabetesta sairastava, odottava äiti voi kokea stressiä ja tämä vaikuttaa ravitsemuksen omahoitoon. Stressin tunnistaminen ja säätely ovat siis tärkeitä taitoja omahoidon kannalta.

Vauvaperheen stressi

Vauvaperheessä tyypillisesti stressiä aiheuttavat muutokset. Muutokset parisuhteessa, toimeentulossa, arjessa, omassa hyvinvoinnissa ja ajankäytössä haastavat kokemaamme tasapainoa ja tunnetta siitä, että hallitsemme itseämme ja arkeamme. Tasapainon takaisin saamiseksi tarvitsemme kykyä säädellä tarkkaavaisuuttamme sekä suunnitella ja arvioida toimintaamme. Tarvitsemme kykyä säädellä tunteitamme ja käyttäytymistämme. On hyvä pohtia, mitkä asiat meille tuottavat stressiä, miten tyypillisesti reagoimme stressiin – mitä se meissä aiheuttaa ja ennen kaikkea, millä keinoin voimme lievittää stressiä.

Stressi perheessä vaikuttaa myös vauvaan. Tunnetilat tarttuvat herkästi. Vanhempi toimii vauvansa olojen säätelijänä. Se on sitä, mitä teemme jo luonnostaan: rauhoittavalla äänensävyllä puhumista, sylittelyä, silittelyä, keinuttamista, silmiin katsomista. Vauva voi tarvita aktivoimista ja se tapahtuu nopeimmin ottamalla katsekontaktia, hymyilemällä ja innostamalla vauvaa vuorovaikutukseen.

Stressin säätely- tunnista omat stressin reagoinnin tavat

Stressin säätelyssä avainasemassa on oppia tuottamaan hyvinvointia itsellemme joka päivä. Löytää niitä keinoja, jotka tukevat jaksamista arjessa. Keinoja, jotka rauhoittavat kehoa ja mieltä. Joillekin toimii hyvät vuorovaikutussuhteet – on ystäviä, joihin pitää yhteyttä. Toista tukee ennakoitava arki, luonnossa liikkuminen, terveelliset elämäntavat, riittävä uni ja lepo, kyky rentoutua. Ottaa rennosti. Osa meistä purkaa stressiä luonnostaan erilaisin toiminnallisin menetelmin kuten vaikkapa siivoamalla, järjestelemällä kaappeja, leipomalla tai käsitöitä tekemällä. Kun oppii tuntemaan omia reagointitapojaan stressiin, oppii myös keinoja, joilla helpottaa ja purkaa stressiä.

Oman kehon rauhoittaminen

Nopein tapa rauhoittaa omaa oloa on hengittää. Keskittyä hetkeksi kuuntelemaan omaa hengitystä ja omaa oloa kehossa. Hengittämällä tietoisesti – nopea sisäänhengitys ja pitkä hidas uloshengitys – keho saa viestin siitä, että ei ole mitään hätää ja oma olo tasaantuu. Muita nopeasti auttavia rauhoittelukeinoja ovat esimerkiksi käsien ja kasvojen pesu kylmällä vedellä, kylmän vesilasillisen juominen, koskettaminen omalla kädellä olkapäälle ja lempimusiikin kuuntelu.  Se, mikä rauhoittaa omaa oloa, sitä lisäämällä vaikutetaan nopeimmin omaan hyvinvointiin ja oman hyvinvoinnin lisääminen tukee vauvan ja koko perheen hyvinvointia.

Tiivistelmä on tehty yhteistyössä Vauvatalon asiantuntijan, toimintaterapeutti Lea Abazin kanssa (2023).   

Lisätietoja:

Vauvatalo – Stressi odotusaikana 

Vauvapysäkki- Stressin hallintaan

Vauvatalo- Stressin vaikutukset vauvaan