Me kysyimme, tekoäly vastasi!
Oletko koskaan ajatellut, mihin tekoäly pystyy? Päätimme kokeilla tekoälyä ja haastoimme ChatGPT- tekoälypohjaisen chatin. Kysyimme liikunnasta, ohjauksesta ja raskausdiabeteksesta. Näin tekoäly vastasi:
Miksi liikunta on tärkeää raskausdiabeteksen hoidossa?
”Liikunta auttaa hallitsemaan verensokeritasoja, mikä on erityisen tärkeää raskausdiabeteksen hoidossa. Liikunnan avulla keho käyttää paremmin insuliinia, mikä auttaa pitämään verensokerin tasaisena. Liikunta myös auttaa ylläpitämään terveellistä painoa ja parantaa yleistä terveydentilaa sekä mielialaa raskauden aikana. On tärkeää kuitenkin muistaa, että raskausdiabeteksen hoidossa on aina noudatettava lääkärin ohjeita ja suosituksia liikunnan suhteen. ”
Liikunnan ohjaaminen raskausdiabetesta sairastavalle äidille?
”Raskausdiabeteksen kohdalla liikunnan ohjaaminen on tärkeää, sillä se auttaa hallitsemaan verensokeria ja painonhallintaa. Suositellaan säännöllistä liikuntaa, kuten kävelyä, uintia, joogaa tai kevyttä venyttelyä.
On tärkeää keskustella lääkärin kanssa ennen liikunnan aloittamista ja noudattaa mahdollisia liikunnan rajoituksia. Liikunnan intensiteetti tulisi olla kevyttä tai kohtalainen, eikä sen tulisi aiheuttaa stressiä tai ylirasitusta. On suositeltavaa välttää liikuntaa, joka saattaa aiheuttaa alavatsan iskuja tai putoamisriskin.
Raskaana olevan äidin on myös seurattava verensokeritasoja ennen ja jälkeen liikunnan ja juotava tarvittaessa juotavaa verensokerin hallintaan. Tärkeintä on löytää sopiva ja mielekäs liikuntamuoto, joka tukee terveellistä elämäntapaa ja edistää hyvinvointia raskausaikana.”
Digitaaliset keinot liikunnan ohjaamiseen raskausdiabeteksessa?
”Digitaaliset keinot voivat olla hyödyllisiä liikunnan ohjaamisessa raskausdiabeteksessa. Seuraavat välineet voivat auttaa:
- Liikuntaseurantalaitteet: Ne voivat seurata liikunnan määrää ja intensiteettiä, mikä auttaa säätelemään liikunnan tasoa.
- Raskausliikuntasovellukset: Ne voivat tarjota liikuntasuosituksia ja ohjeita raskaana oleville äideille, mukaan lukien tietoa liikunnan intensiteetistä ja sopivista liikuntamuodoista raskausdiabeteksessa.
- Online-treeniohjelmat: Ne voivat tarjota suoratoistettavia liikuntavideoita ja ohjelmia, jotka on suunniteltu erityisesti raskaana oleville äideille.
- Verkkopohjaiset verensokeriseurantajärjestelmät: Ne voivat auttaa raskaana olevaa äitiä seuraamaan ja hallitsemaan verensokeritasojaan, mikä on tärkeää raskausdiabeteksessa.
On tärkeää huomata, että digitaaliset keinot eivät korvaa henkilökohtaista lääkärin ohjausta tai neuvontaa. On suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa ennen digitaalisen liikunnanohjauksen käyttöä raskausdiabeteksessa.”
Mitä digitaalisia keinoja kannattaa käyttää raskausdiabetes-äidille yleisessä ohjauksessa?
”Raskausdiabetes-asiakkaan ohjaukseen on monia digitaalisia keinoja, joita voidaan käyttää tehokkaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Verkkosivut: Verkkosivut ovat hyödyllinen tiedonlähde raskausdiabetes-asiakkaille. Ne voivat sisältää tietoa diabeteksen hallinnasta raskauden aikana, ruokavaliosta, liikunnasta ja muista terveysasioista.
- Sovellukset: Sovellukset ovat tehokas keino hallita raskausdiabetes-asiakkaan terveyttä. Niillä voi seurata verensokeria, ruokailuja, liikuntaa ja muita terveydentilaan liittyviä tietoja. Sovellukset voivat myös antaa henkilökohtaisia vinkkejä ja neuvoja terveellisestä elämäntavasta.
- Sosiaalinen media: Sosiaalista mediaa voidaan käyttää jakamaan tietoa ja neuvoja raskausdiabetes-asiakkaille. Tämä voi sisältää yhteisöjen perustamista, joissa asiakkaat voivat jakaa kokemuksiaan ja tukea toisiaan.
- Chatbotit: Chatbotit ovat tekoälypohjaisia keskustelurobotteja, joita voidaan käyttää antamaan nopeita ja henkilökohtaisia vastauksia raskausdiabetes-asiakkaille. Ne voivat auttaa vastaamaan yleisiin kysymyksiin ja antamaan ohjeita ja neuvoja.
- Video- ja webinaaripalvelut: Video- ja webinaaripalvelut ovat hyödyllisiä, kun halutaan jakaa tietoa ja neuvoja raskausdiabetes-asiakkaille etänä. Tämä voi sisältää esimerkiksi lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattilaisten luentoja ja verkkokeskusteluja.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä digitaalisista keinoista, joita voidaan käyttää raskausdiabetes-asiakkaan ohjauksessa. On tärkeää huomioida, että kaikki asiakkaat eivät välttämättä hyödy digitaalisista keinoista samalla tavalla, ja että on tarpeen tarjota henkilökohtaista tukea ja ohjausta tarvittaessa ”
Kuten huomata voi, tekoälyn ”vastauksissa” on järkeäkin. Kuitenkin sen tarjoamiin ”vastauksiin” tulee suhtautua kriittisesti. Tekoälyllä kesti vastata esittämiimme kysymyksiin noin 30 sekuntia. Mitä enemmän tekoälyltä kysytään, sitä enemmän se oppii ja pystyy vastaamaan tarkemmin esittämiin kysymyksiin. Tällainen oppiminen vaatii useita toistoja. Jos hyödynnät tekoälyä kirjoittamisessa, muista, ettei tekoäly vielä tarjoa lähdemerkintöjä vastauksiin, joten tämän esittämiä ”vastauksia” ei voi tarkistaa.
ChatGPT- lähdelinkistä pääset kokeilemaan tekoälyä, sisäänpääsy vaatii kirjautumisen sähköpostilla. Kysyä voi suomeksi, jolloin vastaukset saa myös suomenkielellä. Suhtaudu kriittisesti tekoälyn antamiin vastauksiin.
Tekoälyn (koneoppiminen, eng. Artificial Intelligence eli AI) käsite viittaa laitteisiin ja ohjelmiin, jotka kykenevät oppimaan. Tekoäly on taustalla mm. monissa tutuissa sovelluksissa ja laitteissa, kuten internetin hakukoneissa, sähköpostiohjelmien roskapostisuodattimissa, pysäköintihallien rekisterintunnistimissa, kameroiden kasvojentunnistuksessa, älypuhelinten äänisovelluksissa ja kohdennetuissa mainoksissa. Suomalaisessa terveydenhuollossa yksi esimerkki on Mielenterveystalon Virtuaaliapuri Milli (keskusteleva tekoäly).
Virtuaaliapuri Milli ohjaa ja auttaa oikean palvelun pariin. Virtuaaliapuri Milli tarjoaa käyttäjälleen tukea ja kertoo luotettavasti, mistä hänen kannattaisi hakea apua ahdistukseen tai masennukseen. Virtuaaliapurin kanssa voi myös arvioida oireidensa vakavuutta täyttämällä ahdistus- tai masennuskyselyn. Milli kävi vuonna 2020 yli 6 500 keskustelua puolen vuoden aikana. Koronavirustilanne lisäsi Millin keskustelujen määrää. Millin löytää Mielenterveystalon pääsivulta ja on tukena vuorokauden ympäri.
Kirjoittaja
Milla Dahl, projektityöntekijä, sairaanhoitaja YAMK, ODL Liikuntaklinikka
Lähteet:
Neittaanmäki, P., Tuominen, H., Äyrämö, S., Vähäkainu, P. & Siukonen, T. 2019. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa. Sivu 11. Viitattu 14.2.2023.
STT-info. HUS. 2020. Virtuaaliapuri Milli on tukenut jo tuhansia suomalaisia – apuna vuorokauden ympäri. Viitattu 16.2.2023.
Kuvan lähteet: Google kuvahaku