Digitalisaatio edisti raskausdiabeteksen omahoitoa

Digillä terveysvalmennusta -hankkeen yhtenä tavoitteena oli edistää raskausdiabeteksen riskissä olevien tai siihen sairastuneiden äitien digiosaamista oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Hankkeessa tarjottiin maksutonta elintapavalmennusta, jota annettiin liikkumiseen sekä ravitsemukseen etä- ja lähitoteutuksilla. Hankkeessa oli mukana 56 äitiä Oulun, Kempeleen, Tyrnävän ja Limingan alueilta, lämmin kiitos osallistuneille! 

Digitaalisuus tuki elintapamuutoksessa

Äideillä digitaalisuuden hyödyntäminen lisääntyi hankkeen aikana, ja he hyödynsivät digitaalisuutta laajasti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen aikana digitalisaation osaamista mitattiin sähköisen alku- ja loppukyselyn avulla. Osallistujia oli 56 henkilöä, molempiin kyselyihin vastasi 12 henkilöä. Elintapojen muutosta mitattiin erilaisilla mittareilla, joita olivat sähköiset kyselyt, puettava sensoriikka, sovellukset, palautteet ja keskustelut.

Suosituimpia digitalisaation menetelmiä olivat sosiaalisen median kanavat (Instagram ja Facebook), puettava sensoriikka, videot, erilaiset sovellukset (esim. Pregmind) ja nettisivut (mm. Terveyskylä). Sähköisessä muodossa olevan tiedon äidit kokivat nykyaikaiseksi ja helpoksi tavaksi hyödyntää omahoidossa.

Ravitsemus haastoi, liikkuminen lisääntyi

Hankkeen alku- ja loppukyselyiden tuloksista selvisi, että eniten epäselvyyksiä on ravitsemuksen omahoidossa, jonka moni koki stressaavaksi ja ahdistavaksi. Synnytyksen jälkeen palattiin herkästi aikaisempiin ravitsemustottumuksiin. Äideille suunnatun elintapavalmennuksen tuloksena kolmannes vastaajista (n=12) koki ravitsemussuositusten noudattamisen olevan helpompaa kuin valmennuksen alussa. Vastaajista kolmanneksella oli valmennuksen jälkeen edelleen vaikeuksia ateriarytmin säännöllisyydessä (mm. välipalat ja napostelu).

Valmennuksiin osallistuneiden äitien liikkumisessa tapahtui positiivista kehitystä. Valmennuksen alussa vähemmän liikkuvat osallistujat liikkuivat elintapavalmennuksen lopussa enemmän (n=12). Vastaajista neljännes oli pystynyt nostamaan liikkumisen määrää suositusten mukaiseen tuntimäärään viikossa elintapavalmennuksen päättyessä.

Äidit saivat mahdollisuuden kokeilla älykelloa liikkumisen tukena. Älykellon kyselyn vastanneet (n=3) kuvailivat älykellon tukeneen heitä elintapojen muutoksessa. Se motivoi liikkumaan sekä auttoi arkiliikunnan ja paikallaanolon määrien seurannassa. Älykellosta oli apua myös verensokeriseurannassa, koska kelloon sai helposti laitettua ajastimella muistutuksen aterian jälkeiselle verensokerin mittaukselle.

Mielen hyvinvoinnin tila yllätti

Hankkeen aikana pystyttiin edistämään raskaana olevien ja jo synnyttäneiden osallistujien mielen hyvinvointia. Alussa 58 % (n=12) koki mielen hyvinvointinsa olevan rasittunut, lopussa enää 17 % koki näin.  Ahdistuksen tai stressin syitä olivat esimerkiksi raskausdiabeteksen vaikutus sikiöön, syyllisyydentunne sairastumisesta sekä ravitsemuksen omahoito.

Mielen hyvinvoinnin puheeksi otto ja luotettavan raskausdiabeteksen omahoitoon liittyvän tiedon saaminen auttoivat äitejä hankkeen toiminnan aikana. Hankkeessa saatu ja koottu turvallinen tieto on ollut monipuolista ja nykyaikaista (sähköisyys). Luotettava tieto näytti osaltaan rauhoittavan raskausdiabetekseen sairastunutta äitiä.

Tuloksia voi hyödyntää neuvolatyön kehittämiseen

Tulosten perusteella äidit kaipasivat erityisesti tukea mielen hyvinvointiin, ravitsemukseen ja liikkumiseen. Neuvolatapaamisilla tulisi varata riittävästi aikaa mielen hyvinvoinnin huomioimiseen raskausdiabetesta sairastavan kohdalla. Ravitsemusasiantuntijan hyödyntäminen voisi vähentää ravitsemuksen omahoidon haasteita ja tästä aiheutuvaa mielen hyvinvoinnin kuormitusta. Usealla kunnalla on maksutonta liikuntaneuvontaa, johon esimerkiksi neuvola voisi ohjata asiakkaita sekä perheitä. Vauvaperheen arki kuormitti osaa äideistä ja tähän toivottiin arjenhallintataitoja, kuten tukea stressin hallintaan, työelämän ja perheen yhteensovittamiseen sekä keinoja palautumisen taitojen harjoitteluun.